Tämä teos sai alkunsa keväällä 2020, kun koreografi Ari Numminen koronatilanteesta johtuen löysi itsensä yksin harjoitussalista:
”Prospero on nimetty Shakespearen Myrsky-näytelmän päähenkilön mukaan. Huomasin, että tämä autiolle saarelle eristyksiin joutunut, henkisiä voimiaan kasvattava hahmo, puhutteli minua koronakevään eristyksissä. Koronan vuoksi kaukana muista ihmisistä ja maailmasta, tanssisalin yksinäisyydessä, löysin jälleen tien omaan hengellisyyteeni – tanssiin.”
Teoksen näyttämönä toimii kirkkosali. Muusikko Petri Tiainen on säveltänyt uutta urkumusiikkia, joka on kummunnut yhteisistä workshopeista, improvisaatioista sekä liikkeen ja musiikin vuorovaikutuksesta. Rytmi- ja kansanmusiikki antavat näille urkusävellyksille oman leimansa.
Tyylillisiä detaljeja tärkeämpää on kuitenkin muusikon ja tanssijan yhteinen rytmi ja näkemys siitä, mikä on merkityksellistä. Paitsi maskuliinisuuden problematiikka ja yksinäisyys, myös pyhyyden kokemus, uskon ja epäilyn näennäinen ristiriita, ikääntyminen ja sen hyväksyminen sekä viime kädessä elämän rajallisuus ovat kiinnostuksemme kohteita, joita ilmennämme kumpikin omilla instrumenteillamme. Kirkko on tähän pohdintaan luonteva paikka.
Esityksen tarjoaa tänä vuonna 50 vuotta täyttävää Sanna-pappi. Muistamiset halutessasi Saappaan Tuki ry:lle tai Moottoripajan Tuki ry:lle.