TAIDEKESKUS AHJO, SYSI-SALI; ON THE GO - TULKINTOJA LIIKKEESTÄ

ON THE GO - TULKINTOJA LIIKKEESTÄ

TIINA GEIJER, JUTTA IMAN, RIIKKA MATTINEN, TYTTI PUTKONEN, SANNI-MAARIA PUUSTINEN, ANNE RÄSÄNEN, INARI TURKKI JA ANJA TURUNEN

Näyttelyn kahdeksan taiteilijan teoksia yhdistävänä tekijänä toimii liike, jota jokainen tulkitsee omasta näkökulmastaan. Taiteilijoita puolestaan yhdistää se, että he ovat kaikki jossain vaiheessa toimineet taiteen perusopetuksen parissa Joensuun kansalaisopistossa. Teoksissa he käsittelevät liikkeen tematiikkaa: erilaisten inhimillisten kokemusten hetkiä, pohdintoja laajemmista merkitysverkostoista, tutkielmia liikkeestä emootioiden tai fyysisyyden kautta tai vastaavasti hetkiä, jolloin liike tuntuu pysähtyvän.

TIINA GEIJER (s. 1978)

Geijer on Joensuun ammattikorkeakoulusta 2006 valmistunut kuvataiteilija, joka on tehnyt pisimmän uransa toimimalla taideopettajana Joensuun Kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoulussa vuodesta 2003 tähän päivään. Kuvataiteilijana häntä kiehtoo erityisesti elämän ja kuoleman rajapinnat, luontoon liitetyt myytit ja mystiikka, rappeutumisen ja tuhon estetiikka, ja ihmisen paikka luonnossa. Työskentelyvälineistä lähimpänä hänen sydäntään on mustavalkovalokuvaus filmille ja kuivapastellit kankaalle, mutta usein teokset päätyvät olemaan erilaisin sekatekniikoin toteutettuja.

RIIKKA MATTINEN

Kaatuu. Ei Kaadu.

Mattisen keraamiset pallopäiset heilurityypit ovat kallellaan kuka mihinkin suuntaan. Monen kirjavan joukon inspiraationa on toiminut vanha muovinen heilurinukke joka ei kaadu millään. Keraamiset veistokset ovat syntyneen 2023-2025 ja niissä on käytetty useita erilaisia savia, encobe-saviväriä, alilasitteita ja kirkasta lasitetta. Heilurihahmot kuvastavat monen ikäisiä ja laajalla tunneskaalalla varustettuja tyyppejä joita elämä huojuttaa.

Mattinen tunnustautuu nostalgian nälkäiseksi keräilijäksi, jota vanhat 1970–80 lukujen lelut, käyttöesineet, visuaalisuus ja "mummolaestetiikka" inspiroi suuresti. Oman luomistyön lisäksi Mattinen opettaa kuvataidetta Joensuun seudun kansalaisopistossa lapsille ja nuorille ja toimii kuvataiteen opettajana Nepenmäen yläkoulussa.

SANNI-MAARIA PUUSTINEN

Veden paluu.

Puustinen on kuvataiteilija ja väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa. Hän lähestyy liikkeen teemaa kulttuuriekologisena muutoksena, joka ilmenee ihmisen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Tämä liike on usein hidasta, useiden sukupolvien aikana tapahtuvaa ihmisen ja ympäristön välistä keskinäistä muovautumista. Yhä nopeutuva muutos on kuitenkin nostanut esille ihmisen roolin erilaisten ympäristö- ja ilmastokriisien alullepanijana. Teoksissaan Puustinen tarkastelee luonnonympäristöjen, erityisesti kosteikkojen kohtaamia muutoksia metsätalouden ohjaaman ojittamisen ja metsänistutuksen kautta, sekä uutta muutosta ennallistamistoimien muodossa. Puustisen teokset ovat syntyneet hänen väitöskirjatutkimuksensa aiheista.

ANNE-MARIA RÄSÄNEN

Räsänen käyttää töissään sekatekniikkaa. Teoksissaan hän kuvaa elämän pieniä hetkiä ja tilanteita, joissa liike on syystä tai toisesta pysähtynyt. Jatkuvan liikkeen läsnäolo korostuu erityisesti silloin, kun elämä pakottaa pysähtymään. Räsäsen teokset käsittelevät hetkiin sisältyvää liikkeen ja pysähtyneisyyden välistä jännitettä.Räsänen käyttää töissään sekatekniikkaa. Teoksissaan hän kuvaa elämän pieniä hetkiä ja tilanteita, joissa liike on syystä tai toisesta pysähtynyt. Jatkuvan liikkeen läsnäolo korostuu erityisesti silloin, kun elämä pakottaa pysähtymään. Räsäsen teokset käsittelevät hetkiin sisältyvää liikkeen ja pysähtyneisyyden välistä jännitettä.

ANJA TURUNEN

Luontoaiheisissa kerroksellisissa kollaasitöissä käsittelen näkymätöntä liikettä muotojen kautta. Liike ennen näkyvää liikettä on kuin aavistus tai ajatus joka on piilossa, kunnes se tulee näkyville. Koen tämän näkyvän niin luonnossa kuin ihmisilläkin.

JUTTA IMAN

Iman tuntee lähes velvollisuutta toistaa tuttua ja hänelle tavan omaista luontevaa aihetta, hevonen. Pysäyteyssä kaksiulotteisessa kuvassa tavoitteena on liikkeen jatkuminen kertoen sen suunnan ja hevosen ajatuksen juuri siinä tunteessa ja tilanteessa ollen liikkeessä kulloinkin. Liike lähtee hevosen pään ja korvan asennosta kaulakaareen jatkuen häntäruotoon. Akryylimaalausten maalauspohjina on 21 pientä kahviloista poistettua koivuvaneritarjotinta, joten teoksissa aihe, ”liike”, jatkuu maalauspohjiksi valittujen tarjottimien kiertokulussa. Käsityöläisenä Iman’ille kuvataide on kulkenut käsikädessä koko elämän kaaren samoin kuin hevonen ja hevosen kuvaaminen. Aiheen tulkinta on luontainen valinta aina kulloinkin materiaaleista ja/tai välineistä riippumatta.

Avajaiset:

17.6.2025 klo: 18-20