Pahat ajat – voi venäjän kevät!

Nuori mies muuttaa vuonna 1993 Petroskoihin Venäjälle ja aloittaa työt näyttelijänä paikallisessa suomenkielisessä teatterissa. Hän palaa parin vuoden päästä Suomeen ja huomaa vasta kotiin palattuaan tämän kokemuksen jättäneen syvän ja pysyvän jäljen. Näin alkaa yli 30 vuotta kestänyt tiivis henkilökohtainen yhteistyö Venäjän ja Karjalan kanssa. Se päättyy, kun Venäjä tekee toimillaan yhteistyön mahdottomaksi. 

Esitys tuo näkyviin yhden ihmisen kokemuksen, jossa yksityisyys avautuu laajemmaksi historialliseksi kehykseksi. Aihe voisi olla kuuma peruna, mutta Pahat ajat on lempeä ja haikea katsaus lähimenneisyyteen. Se sisältää paljon kultaisia muistoja sekä huvittavia kommelluksia. 

Esityksen lähteinä on käytetty päiväkirjoja, muistoja ja muistiinpanoja sekä unia, joita näyttelijä näkee edelleen Petroskoin teatterista ja kollegoista. Esityksessä on mukana myös aiheeseen sopivaa musiikkia. Pahat ajatrakentuu dokumenttiteatterin esitystapaan, mutta yleisölle helposti lähestyttävässä muodossa.